Select Page

Pablo de Sarasaten nauhoitukset

Klassiseen musiikkiin liittyy tiettyä traagisuutta; meillä on tallessa monien oman aikansa merkkiartistien nuotteja, mutta ei mahdollisuuksia kuulla kappaleita säveltäjiensä soittamina. Toki meillä on ollut mahdollisuus kuulla useiden sukupolvien omien virtuoosien tulkinta näistä iättömistä sävellyksistä. Kuitenkin säveltäjien, kuten Vivaldin, virtuoosisuus on kadonnut historiaan jo lähes kolmeksi vuosisadaksi. Emme myöskään saa koskaan tietää, kuinka todenmukaisia Paganinin ympärille rakennetut legendat ovat.

Olemme kuitenkin onnekkaita sikäli, että ainakin yksi virtuoosi viulisti, Pablo de Sarasate, eli nauhoitustekniikan syntyyn saakka. Kappaleet, jotka hän äänitti, ja jotka painettiin levyille, ovat mielenkiintoisia kuunnella. Pablo de Sarasatea pidettiin yhtenä 1800-luvun mestarina, ja onneksemme hän eli ja vaikutti vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Toisin on Nicolò Paganinin kohdalla, joka kuoli vuonna 1840, 37 vuotta ennen fonografisylinterin keksimistä. Sarasate aloitti viulisti-ihmelapsena ja hänestä tuli yksi maailman parhaimmista esiintyjistä 1870-luvulla. Sarasaten kolme vuotta ennen kuolemaansa, vuonna 1904, nauhoittamat äänitykset, antavat osviittaa hänen uskomattomasta tarkkuudestaan ja selkeydestään.

 

 

Yllä oleva kappale on itseasiassa toisen polven nauhoitus, joka on painettu alkuperäisestä äänitteestä 1930-luvulla. Äänitystekniikka ei 1900-luvun taitteessa ollut optimaalinen jousisoittimille, sillä nauhoitin kykeni poimimaan paljon paremmin lyömäsoittimien kuten rumpujen ja pianon ääntä. Tästä, ja koko sävyskaalan rajoitetusta saatavuudesta huolimatta, jokaisen nuotin lähes mekaaninen selkeys on kuultavissa vielä 100 vuotta myöhemmin.

 

Entinen sellisti luo maailman pienimpiä viuluja

Maailman pienimmän viulun soittaminen on kielikuva, jolla tarkoitetaan ongelman suurentelua. Mutta mitä jos voisit todella oikeasti soittaa maailman pienintä viulua? Se on mahdollista reilun tuhannen euron hintaan.

David Edwards ja hänen valmistamansa pienoisviulu

David Edwards, 76, on entinen ammattisellisti, joka soitti aikaisemmin Skotlannin kansallisorkesterissa ennen kuin teki mielenkiintoisen suunnanmuutoksen urallaan. Edwardsin uusi työ vaati jopa sellonsoittoakin enemmän sorminäppäryyttä; hänestä tuli pienoismallien valmistaja. Aluksi hän valmisti huonekaluja tyttärensä nukkekotiin, ja vähitellen rakentamisesta tuli kokopäiväinen ammatti. Luotuaan aikansa nukkekodin huonekaluja ja pienoiskokoisia kodinkoneita hän päätti ottaa haasteen vastaan ja aloittaa pienoisjousisoitinten valmistamisen. Edwardsin kokemus muusikkona antoi hänelle etulyöntiaseman tässä pienoismallien alalajissa: “Tiedän mitä viulu näyttää, ja se on minulle suuri etu pienoismalleja valmistaessani.”

 

Miniatyyrit on valmistettu Stradivarius-viulujen mukaan. Ne ovat kooltaan 1/12 täysikokoisesta viulusta ja pituudeltaan noin 2,5 cm. Vertailun vuoksi on hyvä huomioida, että ne ovat pienempiä, kuin normaalikokoisen viulun viritystapit. Pienestä koostaan huolimatta ne eivät ole kuitenkaan halpoja leluja, ja niiden uskottavuutta lisää se, että ne ovat entisen orkesterimuusikon valmistamia. Edwards haluaa tehdä entistäkin pienempiä viuluja, mutta niin, että niissä on edelleen nähtävissä kaikki viulun tunnistettavat yksityiskohdat. Edwardsin mukaan hänen pienoissoittimensa ovat kokoluokassaan kaikkein yksityiskohtaisimpia, ja yhden soittimen valmistamiseen vie häneltä useita kuukausia.

 

Näistä pienoisviuluista ei juuri saa ääntä (pienoisjousesta huolimatta), mutta ota meihin yhteyttä, jos haluat tietoja standardikokoisista viuluista, selloista ja kontrabassoista.

Viuluja maailmalta: "Toivon viulut" Monacossa

Toivon viulut -konsertissa Monacossa pääpainona oli natsi-Saksan aikaiset juutalaisten viulut

Syyskuun 24. päivänä 2008 Jerusalem oli viuluhistorian keskus. Syynä tähän ei ollut lahjakkaiden  Ra’anana Sinfonia -orkesterin muusikoiden, tai Turkin Filharmonia Istanbul orkesterin jälleennäkeminen, eikä Israelin 60-vuotisjuhla, vaan viulu itse. Kuusitoista viulua soi nimikkokonsertissaan ”Toivon viulut” (Violins of Hope).

Kyseiset viulut olivat aikoinaan tavallisia soittimia, mutta ne ovat peräisin epätavalliselta aikakaudelta. Viulut omisti toisen maailmansodan aikaan natsien vallasta kärsineet juutalaiset. Viuluja koristi usein Daavidin tähti ja aina, kun tällainen viulu löydettiin, se tuhottiin natsien toimesta. Vuosikymmenen kestäneen uurastuksen jälkeen taidokaan restauroijan ja soitinrakentajan, Ammon Weinstein, työ oli valmis ja juutalaisten viulut soivat jälleen Vanhassa Kaupungissa.

Toivon viuluja. Usein juutalaisten viuluja koristi Daavidin tähti.

Onneksi Toivon viulujen ääni ja niiden kantama viesti ei jäänyt Jerusalemiin. Viimeksi Toivon viulut esiintyivät Monacossa Monte-Carlon filharmonia orkesterin soittamana toukokuussa 2013. Henkeä salpaavan esityksen lisäksi soittimien omistajien tarinat kerrottiin konsertin aikana, kuten myös muiden holokaustin aikana eläneiden muusikoiden elämänkerrat. Näihin kuuluivat esimerkiksi Alma Rosen, Auschwitzin naisorkesterin kapellimestari, kuten myös Hans Karasan ja Gideon Kleinin tarinat. Jälkimmäiset jatkoivat säveltämistä kuolemaansa asti natsien kaasukammioissa.

 

 

photo credit: St Stev via photopin cc

Viulun puhdistaminen

Tässä on hyvä esimerkki siitä, miltä viulu EI saa näyttää. Säännöllinen hartsipölyn puhdistaminen soittimesta takaa, että soitin pysyy hyväkuntoisena tulevaisuudessakin.

Kaikkia viuluja tulee puhdistaa säännöllisesti, joten seuraavat ohjeet koskevat sekä soittokäytössä että pelkästään näytteillä olevia soittimia. Eniten haittaa aikaansaava lika on hartsipöly, jota kertyy soittimen pintaan jokaisella soittokerralla. Tämä pöly voi vaurioittaa lakkausta, jos sitä ei pyyhitä pois jokaisen soittokerran jälkeen. Hartsipöly tulee pyyhkiä pois myös kieliltä ja otelaudasta.

 

Tähän tarkoitukseen tulee käyttää pehmeää kangasta. Älä kuitenkaan käytä samaa kangaspalaa muun soittimen pyyhkimiseen, sillä liinaan jääneet karkeat hartsipalat voivat naarmuttaa lakkaa. Kankaasta saattaa myös levitä hartsia kaikkialle soittimeen, jonka vuoksi lakkaus menettää kiiltonsa ajan mittaan. Hyvin varustetussa viulukotelossa tulisikin aina olla kaksi liinaa; yksi hartsipölyn puhdistamiseen kosketettavilta alueilta ja toinen muun soittimen puhdistamiseen.

 

Kieliin tiukasti pakkaantunut hartsi voidaan poistaa puhtaalla alkoholilla, mutta tässä tulee olla erityisen varovainen. Tipauta puhtaalle kankaanpalalle muutama pisara alkoholia ja hiero sillä kieliä. On erittäin tärkeää käyttää äärimmäisen pientä määrää alkoholia, jottei kankaasta pääse putoamaan pisaroita, jotka voivat vaurioittaa viulun lakkaa. Samalla tekniikalla voit myös puhdistaa otelaudan, jota ei useimmiten ole lakattu.

 

Muun lian, kuten rasvan, kertyminen kannattaa ennaltaehkäistä. Käsien pesu ennen soittoa on hyvä tapa, sillä niin suojelet soittimesi arvoa. Jos viulussa on tahroja, jotka eivät lähde kevyellä pyyhkimisellä, voit kokeilla viulunrakentajilta ja musiikkikaupoista saatavia viulunpuhdistusaineita. Äärimmäisessä tapauksessa paras vaihtoehto on viedä soitin ammattirakentajalle, jolla on kokemusta aineiden ja niiden määrän valinnassa.

 

Aika ajoin myös viulun sisäosa tulee puhdistaa. Pölyä kertyy kaikkien viulujen sisälle, riippumatta siitä, onko viulu käytössä vai makaako se vintinperällä säilytyksessä.  Paras tapa puhdistaa pöly on tiputtaa pieni määrä riisinjyviä ääniaukoista viulun sisään.  Pyörittele riisiä kannen, pohjan ja sarjojen sisäpinnoilla kevyesti, jolloin riisinjyvät keräävät pölyn mukaansa.

Kitarasta viuluun: Hyödyt ja haasteet

Lukemattomat ihmiset ovat joskus kokeilleet kitaransoittoa. Soitin on edullinen, ja siinä pääsee helposti alkuun ilman opettajaa tai orkesteria. Jousisoittimen, kuten viulun tai sellon, opiskelu vaatii tyypillisesti enemmän ohjausta. Tuntien tulee olla hyvin jäsennettyjä, ja opiskelusta aiheutuu usein myös enemmän kuluja. Jos kitaristi aloittaa viuluopinnot, – kuten monet aikuisopiskelijat tekevät – ovatko mitkään kitaransoiton taidot siirrettävissä viuluun? – Vastaus on kyllä ja ei. Seuraavassa tarkastelemme kitaransoittotaidon tuomia etuja ja haittoja viuluopintoja aloitettaessa.

Kitarasta viuluun siirtyminen auttaa kehittämään sävelkorvaa tarkemmaksi

Hyödyt:

Kitaralla on soittimena erityinen historia. Sitä pidettiin vuosisatoja säestyssoittimena, kunnes sähkökitaran kehittämisen jälkeen sitä on alettu pitää myös soolosoittimena, jonka rajoja ovat rikkoneet kitaristit Les Paulista Eddie Van Haleniin. Kitaran muoto ei kuitenkaan tue asteikkojen ja melodioiden soittamista, joten on hämmästyttävää, kuinka pitkälle se on soittimena tullut. Kitaristien on täytynyt saavuttaa tietty sujuvuus ja näppäryys soittimella, joka ei ole tarkoitettu soolosoittimeksi. Tästä voi olla etua siirryttäessä viuluun, joka on huomattavasti monipuolisempi melodinen soitin. Kitaristi kohtaa kuitenkin myös haasteita.

Haasteet:

  • Soittaminen ilman otenauhoja vaatii totuttelua, jolloin absoluuttisesta sävelkorvasta ja ensimmäisen aseman tunnistamisesta on suurta hyötyä.
  • Kvartteihin perustuva viritys kvinttien sijaan vaatii myös totuttelua kitaristille, joka on harjoitellut asteikkoja uskollisesti.
  • Kitaristin tulee käsitellä otelautaa ilman, että hän miettii kämmenen tai kaulalla olevan peukalon painetta. Tämä on tärkeä asia kitarasta viuluun siirryttäessä. Kitara on suhteellisen raskas soitin, ja sitä pidetään vakaana nojaamalla sitä syliin tai kaulahihnaan. Ennen äänien ja asteikkojen soittamista soittajan tulee oppia oikeanlainen soittoasento.
  • Erilaiset tekniikat, kuten bluesissa ja muissa kitaristeille tutuissa tyylilajeissa käytetty vibrato, voivat olla vaikeita siirtää herkempää kosketusta vaativalle viululle.

 

Toisin sanoen viuluun siirtyvälle kitaristille moni asia tuntuu tutulta, mutta paras lähestymistapa on suhtautua viuluun ja muihin klassisiin kielisoittimiin uusina soittimina, joiden soitto kannattaa aloittaa puhtaalta pöydältä. Kitaraopinnoista on toki se etu, että soittajan sormet ovat jo saaneet harjoitusta. Riippumatta iästäsi tai musiikillisesta taustastasi, oman kiinnostuksen seuraaminen ja uuden soittimen opiskelu on aina antoisa seikkailu.

 

photo credit: thisisbossi via photopin cc

Vallankumouksellinen esiintyjä: Lindsey Stirling

Lindsey Stirling on kehittänyt oman tyylinsä esiintyä ja soittaa viulua

America’s Got Talent -ohjelmassa häntä mainostettiin hiphop-viulistiksi. Useat hänen kappaleistaan luokitellaan dubstep-viuluksi. Hän on soittanut covereita Legend of Zeldan –tunnusmusiikista Rihannan Me Found Loveen. Hän ei esiinny tuolilla istuen tai varovasti edestakaisin keinahdellen; hän tanssii, hyppii ja ottaa kontaktia yleisöön. Kuka tämä esiintyjä on?

 

Hän on Lindsey Stirling, amerikkalainen viulisti, joka on muuttanut ihmisten käsityksiä viulusta. America’s Got Talent -ohjelmassa esiintyessään hänelle sanottiin, ettei hänen tyylinsä ole riittävän kaupallinen ja etteivät ihmiset täyttäisi Las Vegasin saleja nähdäkseen hänet hyppimässä lavalla viulunsa kanssa. Hän otti kritiikin vastaan kohteliaasti, mutta myönsi blogissaan, että se satutti. Tämä ei kuitenkaan pidätellyt häntä kauaa.

“Ainoa syy, miksi menestyin oli se, että pysyin uskollisena itselleni.” – Lindsey Stirling

Lindseyn Youtube-kanavalla, Lindseystompilla, on yli 310 miljoonaa katselukertaa ja 2,3 miljoonaa tilaajaa. Kanavalla on lukusia musiikkivideoita sekä hänen omista kappaleistaan että covereista, ja videoilla Lindsey yleensä tanssii kameran edessä upeissa maisemissa. Monissa videoissaan Lindsey on pukeutunut näyttävään asuun, joka sopii kappaleen teemaan: Taru Sormusten Herrasta -sikermässä hän on pukeutunut pitkään valkoiseen haltijamekkoon, kun taas Game of Thronesin musiikkia soittaessaan hän muuntautui Daenerys Targaryenin hahmoksi.

 

Lindsey ei kuitenkaan soita pelkästään covereita, vaan hänen omat kappaleensa Spontaneous Me ja Crystallize ovat saaneet jo yli 75 miljoonaa katselukertaa. Hän jatkaa uusien videoiden tekemistä välittämättä tyyliinsä kohdistuvasta kritiikistä, ja katselukertojen määrästä käy selvästi ilmi, että hän oli oikeassa sanoessaan: “Ainoa syy menestykselleni on se, että olen pysynyt uskollisena itselleni.” Lindsey on tehnyt kaksi kiertuetta Yhdysvalloissa ja Kanadassa, ja hänen ensimmäinen Euroopan kiertue päättyi 29. kesäkuuta 2013.

 

Toivomme Lindseylle ja kaikille oman tiensä kulkijoille onnea ja soittamisen iloa!

 

photo credit: berkeleyhomes-dot-com via photopin cc

Tuleeko Elina Vähälästä yksi suurimpia viulisteja?

Elina Vähälä on suomalainen viuluvirtuoosi

Suomalainen Elina Vähälä kuuluu maailmanluokan viulisteihin. Hän on valloittanut lukuisia konserttisaleja ympäri Eurooppaa, Afrikkaa ja Yhdysvaltoja. Mikä saa tämän Yhdysvalloissa syntyneen viulistin erottumaan klassisen musiikin kentällä?

 

Räiskyvän tekniikan ja palavan intohimon yhdistelmä

Monipuolinen muusikko omaa sekä sujuvan tekniikan että sisäisen fraseerauskyvyn. Vähälän verkkosivuilla oleviin erinomaisiin arvosteluihin perustuen hänellä on molempia; sekä loistava tekniikka että poikkeuksellinen musiikillinen mielikuvitus. Täydellisen äänenlaadun aikaansaamista ei voi aina opetella, ja Vähälän luonnolliset kyvyt vievät hänet siihen harvinaiseen paikkaan klassisessa musiikissa, jossa musikaalisuus nousee teknisten vaatimusten yläpuolelle.

 

Kattava repertuaari

Jotkut huippuviulistit keskittyvät ainoastaan tiettyihin säveltäjiin tai aikakausiin, mutta Vähälä pystyy soittamaan repertuaaria barokista moderniin musiikkiin. Toistaiseksi hänen ohjelmistossaan on säveltäjiä Vivaldista Bergiin ja Bartokiin. Vähälä tilasi myös uuden viulukonserton säveltäjä Jaakko Kuusistolta, jonka hän kantaesitti viime vuonna. Jokaisen viulunsoiton ystävän tulisi kuulla tuo vahva ja herkkä esitys.

 

Nuorten lahjakkuuksien tukeminen

Tämäntasoisten viululahjakkuuksien ilmaantuessa lavoille huomio kiinnittyy myös siihen, mitä he voivat tarjota uusille sukupolville. Vähälä oli mukana perustamassa suomalaista Viuluakatemiaa, jonka tarkoituksena on täydentää nuorten lahjakkaiden viulistien koulutusta. Jos hän kykenee siirtämään oppejaan muille viulisteille tehokkaasti, viulunsoitto voi nousta Suomessa täysin uudelle tasolle.  

 

Levytysura vasta alussa

Vähälä on levyttänyt vasta yhden levyn, jota ei ole edes saatavilla joka puolelta maailmaa, mutta uusia levyjä odotetaan jo innolla. Vähälän fanit eivät kuitenkaan halua hänen jäävän pois konserttilavoilta liian pitkäksi aikaa, sillä hänen soittonsa kuuleminen elävänä on unohtumaton kokemus.

Viulumusiikin kesäfestivaaleja

Erilaiset kesäfestivaalit antavat uutta pontta soiton harjoittelulle syksyä varten

Ensi kesänä on useita eri isoja viulumusiikin kesäfestivaaleja ympäri Suomea. Niissä kannattaa ehdottomasti käydä, jos sattuu olemaan lähiympäristössä.

Sinfonia Lahden 15. kansainvälinen Sibelius-festivaali 
4.-7.9.2014 Sibelius-talo, Lahti


Tämä festivaali järjestetään Lahdessa 4. -7. syyskuuta.2014 Sibeliustalossa. Festivaaleilla tullaan esittämään harvinaisia alkuperäisversioita Sibeliuksen töistä, kuten Sibeliuksen viulukonsertto ja Sinfonia nro 5.

 

Tämän vuoden festivaali on valmistamassa tietä normaalia suuremmille festivaaleille ensi vuodelle, jolloin on Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden Sibelius-festivaali kestääkin kokonaisen viikon 31. elokuuta – 4. syyskuuta ja sen uskotaan keräävän vierailijoita ympäri maailmaa.  Festivaalien pääesiintyjinä tuleekin olemaan tunnettu BBC:n sinfoniaorkesteri ja Helsingin filharmoninen orkesteri..

 

 Kuhmon kamarimusiikkijuhlat
13.-26.07.2014, Kuhmo


Tänä vuonna Kuhmon kamarimusiikkijuhlat pidetään 45. kertaa 13. heinäkuuta – 26. heinäkuuta ja vuoden teemana on seitsemän eri taiteenlajia seitsemästä kaupungista. Juhlissa tullaan kuulemaan kirjava sekoitus perinteistä kamarimusiikkia, Tsaarien musiikkia sekä harvinaisempia suuren mittakaavan esityksiä, kuten Bachin Markus-passio.¨’

 

Korsholman musiikkijuhlat
30.7. – 6.8.2014, Pohjanmaa


Näiden musiikkijuhlien päätapahtumapaikkoina on Vaasan  ja Mustasaari, mutta festivaalien aikana järjestetään konsertteja ympäri Pohjanmaan luonnonkaunista saaristoaluetta. Esiintyjinä on useita suomalaisia ja kansainvälisiä huippunimiä soittamassa musiikkia klassisista kamarimuusiikkiteoksista barokkisävellyksiin. Ohjelmaan myös kuuluu uutta musiikkia kesän upeina yöttöminä öinä musiikkijuhlien aikana 30. heinäkuuta – 6. elokuuta. Tämä on yksi suosituimmista Suomen kamarimusiikkijuhlista.

 

Ne jotka osallistuvat, voivat päästä katsomaan kahta kuuluisaa viulistia Cecilia Zilliacusta ja Liv Migdalia.

 

Cecilia Zilliacus on kiertänyt ympäri Eurooppaa ja Pohjoismaita ja on yksi maailman taitavimmista viulisteista. Hän on esiintynyt solistina useassa maailman huippukonserttitalossa, sekä useiden ruotsalaisten ja eurooppalaisten ja pohjoismaisten orkestereiden kanssa. Muusikot ja säveltäjät ovat tulleet ympäri Eurooppaa kuuntelemaan hänen jousisoitintrion ZilliacusPerssonRaitinen palkintoja voittanutta konserttisarjaa Tukholman konserttitalolle. Zilliacus on levyttänyt useita albumeita, joista neljä on voittanut Ruotsin Grammis-palkinnon.

 

Liv Migdal on nouseva tähti viulumaailmassa ja on yksi hänen sukupolvensa parhaimmista viulisteista. Hän aloitti taiteelliset opintonsa 11-vuotiaana ja on saanut useita stipendejä, palkintoja, sekä voittanut kansainvälisiä kilpailuja, kuten Mozart Society Scholarship-palkinnon vuonna 2013. Hänellä on ollut konsertteja solistina ympäri Eurooppaa ja Aasiaa tunnettujen orkestereiden kanssa, sekä vierailevana tähtenä festivaaleilla Suomessa, Puolassa ja Alankomaissa. Tammikuussa 2014, hän julkaisi levyn, jossa on sonaatteja Beethovenilta, Straussilta ja Debussyltä.

 

 photo credit: ac4lt via photopin cc

Mitä musiikkimaku kertoo sinusta?

Mitä musiikkimakusi kertoo sinusta?

Tuoreessa tutkimuksessa  The Do Re Mi’s of Everyday Life Austinissa sijaitsevan Texasin yliopiston tutkijat löysivät korrelaation musiikkimieltymysten ja persoonallisuustyyppien välillä.

 

Seuraavassa tiivistelmä tutkimuksen tuloksista: 

 

  • Ihmiset, joilla on monimutkainen ja reflektiivinen persoonallisuus, ovat usein mieltyneet klassiseen, jazziin, blues- ja folk-musiikkiin. Heillä on taipumus olla emonitionaalisesti vakaita, keskimääräistä älykkäämpiä, verbaalisilta taidoiltaan keskimääräistä parempia sekä avoimia uusille kokemuksille.
  • Intensiivinen ja kapinallinen nykypäivän Johnny Rotten -tyyppi puolestaan kallistuu alternativen, rockin tai heavymetallin suuntaan. Ihmisillä, jotka kuuntelevat tämän tyylistä musiikkia on taipumus olla keskimääräistä älykkäämpiä, verbaalisilta taidoiltaan keskimääräistä parempia, avoimia uusille kokemuksille sekä urheilullisia.
  • Positiivisen elämänasenteen omaavat ja sovinnaiset ihmiset kuuntelevat usein countrya, poppia ja uskonnollista musiikkia. Heillä on taipumus olla miellyttäviä, ulospäinsuuntautuneita, tunnollisia, poliittisesti konservatiivisia, varakkaita ja urheilullisia. He eivät ole tyypillisesti avoimia uusille kokemuksille ja ovat verbaalisilta taidoiltaan keskimääräistä heikompia.
  • Viimeinen ihmisryhmä oli luokiteltu energisiksi ja rytmisiksi ihmisiksi, jotka ovat kallistuneet rapin, hip hopin, soulin, funkin, elektronisen ja tanssimusiikin puoleen. Heillä on taipumus olla erittäin ulospäinsuuntautuneita, miellyttäviä, urheilullisia sekä poliittisesti liberaaleja.

 

Toisessa tutkimuksessa tutkijat saivat selville, että ihmisten tutustuessa toisiinsa, heidän keskusteluidensa yleisin puheenaihe on musiikki. Ihmiset pystyivät muodostamaan tarkkoja käsityksiä toisistaan musiikkimieltymysten perusteella.

 

Monet musiikkilajit, sisältäen kaikki yllä mainitut, käyttävät viulua.

Viulusta on moneen eri musiikkityyliin.

Saadaksesi muutamia esimerkkejä viulun käytöstä muussa kuin klassisessa musiikissa, katso seuraavat videot:

 

Aivan kuin vaatevalintoja, musiikkia pidetään usein itseilmaisun tapana ja suhde siihen voi olla hyvin henkilökohtainen. Mitä musiikkimaku kertoo sinusta? Miten soittamasi ja kuuntelemasi musiikki ovat kytköksissä persoonaasi?

 

photo credit:Emily’s mind via photopin cc

photo credit: IMG_6877 via photopin cc

Lasten ja nuorten musiikkityöpaja

Lasten ja nuorten musiikkityöpajassa pääsette tutustumaan Tapein Filharmoniseen orkesteriin

Tervetuloa lasten ja nuorten musiikkityöpajaan!

 

Päivämäärä: Lauantai 19. heinäkuuta 2014

Kellonaika: Iltapäivällä klo 14:00-15:00

Paikka: How Violins Oy

Osoite: Mechelininkatu 28 B, 00100 Helsinki

Järjestäjä: Professoer Hui-Ying Liu Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

 

Ohjelmistossa mm.

 

  • Eri jousisoittimien esittely maailmanluokan huippumuusikoiden toimesta
  • Elävän musiikin kuuntelu
  • Muusikoiden tapaaminen

 

Tämä työpaja on ilmainen! Ikäraja on kuusi vuotta. Vanhemmat ovat tervetulleita mukaan viettämään jännittävää ja opettavaista iltapäivää jousisoitinten mielenkiintoisessa maailmassa.

 

Lähettäkää ilmoittautumisenne sähköpostiin [email protected] ja liittäkää mukaan seuraavat tiedot:

 

  • Osallistujien lukumäärä, mukaanlaskien vanhemmat
  • Osallistuvan lapsen nimi ja ikä

(muista luetella kaikkien osallistujien iät ja nimet, jos samassa porukassa on mukana useampi)

  • Vanhemman tai huoltajan sähköpostiosoite ja puhelinnumero

Mahdolliset allergiat (myös laktoosi-intoleranssi)

 

Ottakaa yhteyttä sähköpostiimme, jos teillä on kysymyksiä

[email protected]

 

Tämä työpaja on Espoon Hösmärinpuiston ala-asteen, Taipein filharmonisen jousiorkesterin jousisektion ja How Violins Oy:n yhteistyöprojekti.

photo credit: mfhiatt via photopin cc

Aloittelijoiden viikko 11-16. elokuuta

Koulujen uusi lukuvuosi alkaa pian ja monet muusikonalut aloittavat soittoharrastuksensa musiikkiopistoissa. Sen kunniaksi How Violins järjestää aloittelijoiden viikon. Jos olet vasta-alkaja tai soittimen uudelleenlöytäjä, niin tule kysymään meiltä mitä tahansa, mitä teillä on mielen päällä.

 

Viikkona tulee olemaan huipputarjouksia aloittelijoille ja asiantuntevaa apua muusikon polun aloittamisessa. Seuratkaa blogiamme tulevista päivityksistä ohjelmaan ja tarjouksiin liittyen.

 

Aloittelijoiden päivä 16.08.2014

 

Viikko huipentuu aloittelijoiden koko perheen tapahtumaan Lauantaina 16.08 klo 12:00-16:00.

Tapahtuma järjestetään meidän liikkeessämme osoitteessa Mechelininkatu 28 B, 00100 Helsinki. Olet lämpimästi tervetullut liittymään seuraamme, olit missä tahansa vaiheessa soittoharrastustasi.

 

Ohjelmassa on työpajaan ja jousisoittimiin tutustumista, sekä upeita luentoja niin lasten vanhemmille kuin aikuisillekin. Ohjelmassa:

 

Pienten lasten oppiminen ja vanhempien rooli soittoharrastuksen tukemisessa klo 12:30-13:15

Sini Nykänen, Filosofian maisteri, AMK musiikkipedagogi

 

Musiikin vaikutus lasten aivojen kehitykselle klo 13:30-14:15

Minna Huotilainen, aivotutkija, dosentti Helsingin yliopistosta ja Työterveyslaitokselta

 

Suzuki-metodi klo 14:30-15:15

Alina Järvelä, viulunsoiton opettaja, Suzuki-pedagogi

 

Tämä tapahtuma on täysin ilmainen! Tämä on harvinainen tilaisuus päästä kuulemaan ajankohtaista asiantuntijoiden tietoa kaikille soittajille ja soittajien vanhemmille tärkeistä asioista.

Rachel Podgerin vinkit soitonharjoitteluun

Rachel Podger on kansainvälisesti menestynyt barokkiviulisti

Rachel Podger on kansainvälisesti tunnustettu mestaribarokkiviulisti ja vuoden 2014 BBC Music Magazine Award -palkinnon voittaja. Hän on esiintynyt useissa johtavissa kansainvälisissä kokoonpanoissa ja on Brecon barokkifestivaalien taiteellinen johtaja.

 

Huhtikuun 2014 haastattelussa The Strad-lehteen, Podger jakoi salaisuudet omaan harjoittelurutiiniinsa. Tässä on hänen viisi harjoitteluvinkkiään:

 

  1. Kuuntele kehoasi. Omat tuntemukset on tärkeä huomioida. Jos olet väsynyt pitkän päivän (tai viikon) jälkeen, ole kärsivällinen ja anna itsellesi liikkumavaraa. Salli itsellesi edetä harjoittelusession aikana hieman hitaammin, kun olet väsynyt tai kun sinulla on huono olo. Jos yrittää tehdä liikaa tai edetä liian nopeasti, se voi johtaa huonoihin harjoittelutapoihin ja soittoasentoihin, joita on vaikea muuttaa myöhemmin.
  2. Muista aina lämmitellä. Älä heti hyppää vaikeaan kappaleeseen. Mielesi ja kätesi tarvitsevat aikaa sopeutua ja lämmitellä. Anna itsellesi noin 20 minuuttia tehokasta lämmittelyaikaa. On hyvä aloittaa esimerkiksi soittamalla asteikkoja ja arpeggioita. Siirry sen jälkeen eteenpäin johonkin harjoittelemaan kappaleeseesi.
  3. Lisää harjoituksiin omaa luovuutta ja improvisointiasi. Tämä on erityisen tärkeää barokkikappaleiden kanssa, jotka on kirjoitettu niin, että soittajat voivat täydentää bassolinjoja improvisoinnilla. Aloita soittamalla bassolinjaa, jonka jälkeen, bassokulkua silmällä pitäen, ala improvisoimaan. Improvisointi luo soittoon ilmaisullisen vapauden ilmapiiriä ja tekee soitostasi ja esiintymisestäsi luontaisempaa pitkässä juoksussa.
  4. Muista, että olet paras opettajasi. Paras esitys tulee sisältäsi, itseluottamuksestasi, kasvavista kyvyistäsi ja selvästä suunnasta, minne haluat mennä musiikillisesti. Se ei tarkoita, ettetkö tarvitsisi hyviä opettajia auttamaan sinua käytännön taidoissa. Kun selvennät omaa käsitystä musiikistasi ja sitä, kuinka voit parhaiten tuoda ilmi säveltäjän alkuperäisen idean soittamalla, luot itsellesi pohjan, joka on kaikkien hyvien esiintyjien takana. Soita aina selkeällä musiikillisella tarkoituksella harjoituksissasi.
  5. Kasvata musiikillista kestävyyttäsi. Samalla tapaa kuin maratoonarin täytyy harjoitella kestävyyttä pidentämällä juoksulenkkejään, muusikoiden pitää kasvattaa kestävyyttään pidemmillä ja tehokkaammilla harjoituksilla. Ota tavaksesi soittaa kappaleita alusta loppuun. Voit motivoida itseäsi kuvittelemalla, että olet soittamassa suuren yleisön edessä. Sinun kannattaa myös ottaa tavaksesi soittaa yksittäisiä kohtia yhä uudelleen, kunnes saat ne menemään sujuvasti läpi.

 

Parhaat harjoittelusessiot ovat sellaisia, jotka alkavat korkeilla, mutta saavutettavilla päämäärillä. Tiedä rajoitteesi ja sen jälkeen tee kaikkesi, että puskettua tätä rajaa kauemmas. Muista, että onnistuminen itsessään on palkkio: mitä kovemmin harjoittelet, sitä paremmin soitat, ja mitä paremmin soitat, sitä motivoituneempi olet ja sitä enemmän harjoittelet.

Viisi harvinaista jousisoitinta: Menneisyyden jäänteet

Hardangerviulu on harvinainen jousisoitin menneisyydestä.

Jos yksi asia on varma, niin se on se, että ihmiset eivät koskaan lakkaa keksimästä uusia asioita. Nämä ainutlaatuiset soittimet ovat todisteita siitä, mitä ihmisten keksiliäisyys ja rakkaus musiikkia kohtaan voivat saada aikaiseksi. Jos olet musiikin ystäviä, nämä harvinaiset jousisoittimet voivat antaa sinulle ainutlaatuisia kuuntelukokemuksia, jotka myös kantavat mukanaan pienen osan ihmiskunnan historiaa.

 

Hardangerviulu

Tämä viulun-tyylinen soitin kehitettiin Norjassa ja sitä on käytetty heidän kansanmusiikissaan. Kuten viulussa, hardangerviulussa on neljä kieltä, joita soitetaan jousella, mutta erona on toinen kielisetti, joka on tämän kielisetin alapuolella. Nämä värähtelevät aina, kun kieliä soitetaan. Lisäkielet muodostavat äärimmäisen kauniita harmonioita resonoidessaan yläkielien kanssa. Kuuntele ääninäyte täältä.

 

Erhu

Ehru on kiinalainen jousisoitin

Erhu on kaksikielinen jousisoitin, joka on saanut alkunsa keski-Aasiassa. Se liitetään usein kiinalaiseen musiikkiin ja siksi sitä onkin kutsuttu länsimaissa nimellä ”kiinalainen viulu”. Erhun ainutlaatuisen äänenlaadun ajatellaan johtuvan sen pytonin nahkalla päällystetystä kaikukopasta. Tässä on kiinalainen kappale, joka on soitettu erhulla.

 

Octobass

Tämä suurempi versio kontrabassosta keksittiin Pariisissa 1800-luvulla. Sen koon takia, sen soittaminen kunnolla vaatii yleensä kaksi ihmistä. Osittain tästä syystä se on hyvin harvinainen soitin ja sille ei sävelletä musiikkia juuri lainkaan. Tässä on soittonäyte octobassista kuuluisan kontrabasisti Nico Abondolon soittamana.

Baryton on sellomainen jousisoitin Englannista.

 

Baryton

Barytonin ajatellaan olevan sekoitus useasta eri jousisoittimesta ja sen uskotaan syntyneen 1600-luvun Englannissa, vaikka sen tarkka alkuperä ei olekaan tiedossa. Tässä instrumentissa on kaksi kielisettiä: yksi on jousella soitettava, kuten viulussa ja toinen on näppäiltävä. Tämä tekee barytonista hyvinkin monipuolisen ja harvinaisen soittimen, jota on vaikea soittaa. Vaikka baryton hävisikin yleisestä tietoisuudesta 1900-luvulla, monet kokoonpanot ovat alkaneet soittamaan hiljattain barytonille tehtyjä sävellyksiä. Tässä on demonstraatio barytonista.

 

Viola organista

Tämän soitin perustuu Leonardon da Vincin keskeneräisiin piirroksiin. Viola organista kuulostaa tavalliselta jousisoitinperheen soittimelta, mutta sitä soitetaan koskettimilla. Sen siis voisi ajatella olevan akustinen versio mellotronista. Da Vinci ei ikinä saanut valmiiksi hänen piirroksiaan eikä siis valmista soitinta. Tämä soitin pysyi vain teorian tasolla vuoteen 1993, kunnes se suunniteltiin loppuun ja rakennettiin. Pian sen ääntä päästiin kuulemaan ensimmäistä kertaa. Voit kuunnella tästä viola organistaa.

 

Klassisia säveltäjiä: Niccolo Paganini

Niccolo Paganini

Niccolo Paganini

Niccolo PaganiniOn harvoja säveltäjiä, jotka ovat vaikuttaneet viulun soittoon ja sävellykseen yhtä paljon, kuin Niccolò Paganini. Hän tuli tunnetuksi virtuoottisena viulunsoittajana ja säveltäjänä ja on vaikuttanut muusikoiden käsitykseen viulun mahdollisuuksista soittimena ympäri maailmaa.

Paganini syntyi 1782 pohjois-Italiassa. Hän aloitti soittamalla mandoliinia 5-vuotiaana isänsä opastusella ja siirtyi viuluun ollessaan 7-vuotias. Hänen musiikillinen lahjakkuutensa huomattiin hyvini nopeasti ja hän sai useita stipendejä viulunsoiton opiskeluun. Hän oli monien kuuluisien viulistien opeissa, kuten Giovanni Serveton, mutta kehittyessään hänen soittotaitonsa ylittivät opettajien nopeasti. Hänen isänsä oli kuitenkin ahkera etsimään uusia opettajia lapsivirtuoosilleen.

Ranskalaisten hyökätessä pohjois-Italiaan 1796 Paganinin perhe muutti etelään Livornon kaupunkiin. Siellä hän alkoi saada mainetta freelancemuusikkona ja säveltäjänä. Hänet palkattiinkin pian Napoleonin siskon hoviviulistiksi. Vuoden 1809 lopuilla hän jatkoi taas Italian kiertämistä keikkamuusikkona. Näinä vuosina hänen sävellystyötänsä alettiin tosissaan noteeraamaan.

Vaikka hän oli kuuluisa Italiassa, Paganini ei ollut vielä lyönyt läpi muualla Eurooppaa. Se oli vasta, kun hän piti konsertin 1813 La Scalassa Milanissa, että hän sai nimensä tunnetuksi ympäri Eurooppaa. Hän alkoi tämän jälkeen kiertämään Euroopan isoja kaupunkeja.

Paganini kärsi useista kroonisista sairauksista ja ne alkoi vaikeuttamaan hänen uraansa sen loppupuolella. Vaikka hän sävelsi musiikkia vuoteen 1830 asti, hänen terveytensä heikkeneminen vaikeutti hänen soittajan työtä. Paganini kuoli 1840, mutta hänen perintönsä jäi elämään.

Paganin kuuluisiin teoksiin kuuluu muun muassa 24 kapriisia ja Konsertto no 1. Nämä teokset olivat aikanaan uraauurtavia, koska oli harvinaista, että viulu oli teoksissa sooloinstrumenttina.