Jousisoitinten huolto talvella
Jousisoittimet mukautuvat lieviin lämpötilan ja ilmankosteuden muutoksiin, sillä kannen ja pohjan kaareva muoto nousevat ja laskevat puun laajentuessa ja supistuessa. Lievätkin muutokset suhteellisessa ilmankosteudessa voivat kuitenkin saada aikaan huomattavan muutoksen soittimen äänessä ja äärimmäiset muutokset voivat aiheuttaa vaurioita. Erityisesti talvet aiheuttavat ongelmia suurten soittimien, kuten sellojen ja kontrabassojen suhteen, sillä osien koon vuoksi myös lämpölaajeneminen on suurempaa. Tämän vuoksi jousisoittimesi tarvitsee erityistä huoltoa ja huolenpitoa Suomen talvessa.
Lämpötila ja ilmankosteus
Ilman lämpötilalla on suuri vaikutus suhteelliseen ilmankosteuteen. Jos esimerkiksi ulkoilman suhteellinen ilmankosteus on 40 % ja ulkolämpötila on –8 °C, liikuttaessa lämmitettyyn 20-asteiseen sisätilaan suhteellinen ilmankosteus putoaa vaaralliselle tasolle 18 prosenttiin.
Tämä vuoksi talvikuukaudet ovat vaarallisinta aikaa jousisoittimille, sillä silloin kylmän aiheuttama alhainen ilmankosteus alenee entisestään lämpimiin sisätiloihin tultaessa. Suhteellinen ilmankosteus Suomessa voi olla kylmimpinä pakkaspäivinä jopa 10–15 %
Jos ilmankosteus kotona tai huoneessa, jossa soitat, on liian alhainen, voit käyttää ilmankostutinta. Huomattavasti edullisempi ja yksinkertaisempi ratkaisu on säilyttää soitinta kotelossa ja käyttää kotelon ilmankostuttajaa kosteustason säätelyyn.
Tällöin kotelossa on hyvä käyttää digitaalista kosteusmittaria, joka tarkkailee soitinta ympäröivää tilaa ja muistuttaa ilmankostuttimen kosteuttamisesta. Sisäänrakennetut (ei pattereilla toimivat) kotelon kosteusmittarit ovat tunnetusti epätarkkoja, mutta nykyaikaiset digitaaliset kosteusmittarit ovat erittäin luotettavia.
Ilmankosteuden vaikutukset
Paras ilmankosteus soittimellesi riippuu olosuhteista, jotka vallitsivat silloin, kun soittimesi liimattiin ja/tai koottiin viimeksi. Jousisoittimille paras suhteellinen kosteus on yleensä 40 ja 60 prosentin välillä. 30 % on liian alhainen kosteus ja 20 % jo vaarallinen. Useimmissa suomalaisissa kodeissa ilmankosteus on jousisoittimia ajatellen liian alhainen.
Kuivissa olosuhteissa (alle 40% suhteellinen ilmankosteus) kannen ja pohjan kaaret kutistuvat äänipinnan molemmissa päissä, jolloin soittimesi saattaa reagoida huonosti ja sen äänestä voi tulla kuiva ja kova. Jos puu supistuu lisää, muodon muuttumisen aiheuttama jännite kohdistuu yleensä instrumentin ala- ja yläosiin, sillä kaarevuus loivenee näillä alueilla ja ne eivät siksi voi muuttaa muotoaan. Jos jännite lisääntyy tasaisesti, eläinperäinen liima, joka liittää kannen ja pohjan sarjaan, pääsee irti jännitekohdista. Soittimen ääni kärsii avautuneiden saumojen vuoksi, mutta osat eivät vaurioidu. Mikäli ilmankosteus alenee äärimmäisen paljon ja saumojen liimaus ei irtoa, vaan kanteen tai pohjaan saattaa tulla halkeamia.
Toinen yleinen oire alhaisesta ilmankosteudesta on kielten korkeuksien aleneminen; eri kutistumistasot kaulan kannassa aiheuttavat kaulan kulman muutoksen, jolloin otelaudan alaosa nousee lähemmäs kieliä. (Alla oleva taulukko näyttää alhaisen ja korkean ilmankosteuden yleisimmät oireet.)
Korkean ilmankosteuden olosuhteissa (yli 60 % suhteellinen ilmankosteus) soittimen vastus ja projektio saattavat heikentyä ja äänipinna saattaa löystyä liikaa. Kaulan kanta laajenee lakkapuolelta, jolloin kielten etäisyys on tavallista suurempi.
Alhaisen ja korkean ilmankosteuden oireita soittimessa |
|
| Suhteellinen ilmankosteus liian alhainen (mahdollisesti alle 40 %) |
|
| Hyvä suhteellinen ilmankosteus |
|
| Suhteellinen ilmankosteus liian korkea (mahdollisesti yli 60 %) |
|