Klassisen musiikin suuria säveltäjiä on lukuisia, joten niistä viiden nostaminen suurimmaksi on hieman kyseenalaista. Kukaan ei kuitenkaan voi kiistää sitä, kuinka suuri merkitys seuraavilla säveltäjillä on ollut tämän taidelajin kehitykselle.
Johann Sebastian Bach
”Creativity is more than just being different. Anybody can plan weird; that’s easy. What’s hard is to be as simple as Bach. Making the simple, awesomely simple, that’s creativity.”
Johann Sebastian Bach (1685-1750): Barokkiajalla elänyt J. S. Bach on yksi kaikkien aikojen suurimmista säveltäjistä. Bach ei luonut uutta tyylilajia, vaan pikemminkin kultivoi siihenastisen musiikillisen kehityksen äärimmilleen. Bachin taidonnäytteitä ovat moniääniset fuugat, joita hän pystyi hahmottelemaan mielessään muutamassa tunnissa ja myöhemmin kirjoittamaan ylös muististaan. Musiikillisena muotona fuuga on niin vaikea, että Beethoven ja Mozart vihasivat niiden kirjoittamista, vaikka onnistuivatkin niissä mestarillisesti. Bachin merkittäviin teoksiin kuuluvat Brandenburgilainen konsertto sekä upea h-mollimessu. Monet säveltäjät ja musikologit ovat sitä mieltä, että h-mollimessu on yksi kaikkien aikojen parhaista sävellyksistä, tyylistä tai aikakaudesta riippumatta. Bachin musiikkia on käytetty myös elokuvamusiikkina romanttisten Wagnerin, Beethovenin ja Schumannin rinnalla. Johann Sebastian Bachin musiikki on teknisesti vaativaa, älykästä ja syvällisen kaunista, ja siksi Bachia pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimpänä säveltäjänä.
Ludwig van Beethoven
”Music is a higher revelation than all wisdom and philosophy.”
Ludwig van Beethoven (1770-1827): Beethovenin kolmatta sinfoniaa, Eroicaa, pidetään yhtenä romantiikan aikakauden varhaisimmista esimerkeistä, kuten myös hänen neljättä ja viidettä pianokonserttoaan. Beethovenin temperamentti kuului hänen parhaissa sävellyksissään vahvasti. Kolme viimeistä viidestä pianokonsertosta, 9. sinfonia, yksi kaikkien aikojen suurimmista viulukonsertoista ja erityisesti myöhäiset kvartetot mainitaan usein hänen suurimpina sävellyksinään. Niihin kuuluvat tietysti myös 3. sinfonia sekä Missa Solemnis. Lisäksi moni klassiseen musiikkiin perehtymätönkin kuulija tunnistaa todennäköisesti 5. sinfonian, joka on yksi kaikkien aikojen tunnetuimpia klassisia sävellyksiä. Hämmästyttävää on, että Beethoven sai kaiken tämän aikaan, vaikka hän oli kuuro viimeiset 25 vuotta elämästään.
Wolfgang Amadeus Mozart
”I pay no attention whatever to anybody’s praise or blame. I simply follow my own feelings.”
Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791): Mozart sävelsi suuren määrän kamarimusiikkia, 18 pianosonaattia, 41 sinfoniaa, 23 oopperaa, 36 viulusonaattia, 27 pianokonserttoa, 18 messua (joihin kuuluu kuuluisa Requiem), sellosonaatteja, 4 käyrätorvikonserttoa, kirkkosonaatteja, 20 jousikvartettoa, urkukappaleita, serenadeja ja paljon muuta. Mozart kirjoitti säveltäessään suoraan koko orkesterille, eikä hän ennen sairastumistaan koskaan tehnyt korjauksia ensimmäisiin luonnoksiinsa. Hänen musiikilleen on tyypillistä äärimmäinen tasapaino orkesterin ja soolosoittimen välillä, ja häntä pidettiin aikanaan sekä kaikkien aikojen parhaimpana pianistina että viulunerona. Yksi Mozartin monista legendaarisista kappaleista on 12 variaatiota kappaleesta ”Ah vous dirais-je, Maman”, joka tunnetaan paremmin Tuiki, tuiki, tähtösen melodiana. Mozartin merkittäviin teoksiin kuuluu myös ooppera Don Giovanni. Mozartia pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimpana älykkönä, taitavimpana klassisena säveltäjänä ja historian yhtenä suurimpana musiikillisena nerona.
Joseph Haydn
”There was no one near to confuse me, so I was forced to become original.”
Franz Joseph Haydn (1732-1809): Haydn sävelsi enemmän musiikkia kuin kukaan muu suuri säveltäjä: 340 tuntia! Vaikka hän ei ollut kovin lahjakas sinfoniasäveltäjä, hän oli merkittävä messu-, ooppera- ja oratoriosäveltäjä. Hänen ansionaan pidetään myös jousikvartettoa sävellysmuotona. Eräänä Haydnin esiintymisiltana vain kolme orkesterimuusikkoa pääsivät paikalle. Haydn kirjoitti kappaleensa uusiksi niin, että siihen tarvittiin vain sellisti, 2 viulistia ja alttoviulisti. Hän itse soitti toista viulua. Haydn piti lopputuloksesta niin paljon, että päätti kirjoittaa lisää kappaleita tälle kokoonpanolle. Haydnin pianosonaatteja ja jousikvartettoja voidaan lähestulkoon verrata Mozartiin muodon selkeydessä ja melodioiden nerokkuudessa. Haydnin huomattavimpia kappaleita olivat sellokonsertto, jousikvartetot ja Luomisoratorio.
Piotr Ilich Tchaikovsky
“Truly there would be reason to go mad were it not for music.”
Piotr Ilich Tchaikovsky (1840-1893): Tšaikovskin merkittäviin sävellyksiin lukeutuvat oopperat Patarouva ja Jevgeni Onegin, ja häntä pidetään sekä melodioiden että orkestraation mestarina. Balettisäveltäjänä hän on ylitse muiden, ja jokainen hänen baleteistaan tunnetaan ympäri maailmaa. Tuttuja melodioita tarjoavat mm. Prinsessa Ruusunen, Pähkinänsärkijä ja Joutsenlampi. Hän sävelsi kuusi sinfoniaa, joista viimeiset kolme tunnetaan parhaiten niiden lyyrisistä melodioista ja upeasta orkestraatiosta. Neljännen ja viidennen sinfonian viimeiset osat ovat iloisia ja intensiivisiä. Kuudes sinfonia, lisänimeltään Pateettinen, on tunnelmaltaan melankolinen, ja monet kuulijat pitävät sitä neljättä ja viidettä sinfoniaa parempana. Tšaikovski sävelsi myös upeita konserttoja. Ensimmäinen hänen kolmesta pianokonsertostaan muistetaan kuuluisista oktaavijaksoistaan ja upeasta lyyrisestä kvaliteetistaan. Hänen viulukonserttonsa on tunnettu kauniin lyriikan sekä teknisen vaativuuden vuoksi. Tšaikovskin vaikuttavimpiin kappaleisiin kuuluvat myös Orkesterialkusoitto 1812, ensimmäinen pianokonsertto, ooppera Jevgeni Onegin, Capricio Italienne, viulukonsertto, kaikki hänen balettinsa sekä sinfoniat 4, 5 ja 6.
Vuosisatoja on kulunut siitä, kun nämä upeat säveltäjät olivat elossa, mutta maailma voi edelleen kuunnella heidän upeita konserttojaan ja sinfonioitaan ja nauttia musiikista, joka loi pohjan länsimaiselle taidemusiikille.